Sámi radio álgu

Historjjá vuosttas sámegiel sátta lei juovlaipmilbálvalus Buolbmága girkus Norgga bealde jagis 1936. Norggas álge jeavddalaš sámegiel radiosáddagat jagi 1946 loahpas. Suoma bealde sámegiel radiosáddagat álge sullii seamma áigge.

Muhtin sápmelaččat vuođđudedje eváhkkomátkkis Alavieskas Samii Litto -searvvi jagis 1945. Vuođđudeaddjiid joavkkus leigga ee. Nilla Outakoski ja Johan Nuorgam. Seamma jagi Yleisradio alimus hoavdan válljejuvvui Hella Wuolijoki, geasa teologiija lohkki Nilla Outakoskis ledje oktavuođat.

Kulturberošteaddji Wuolijoki lei mielas ovddidit sámegiela geavaheami radios sápmelaččaid sávaldagaid mielde. Vuosttas sámegiel sáddagiin Suoma radios eai leat báhcán duođáštusat, muhto dat ledje viehka fargga eváhku maŋŋá, várra juo čakčat 1946.

Go Norgga bealde sámegiel sáddagat ledje álgán, olbmot besse guldalit daid rájá lahka maiddái Suoma bealde. Girječalli Hans Aslak Guttorm rámidii Sábmelaš-bláđis nammamearkkain "Korsa" Norgga das, go dat lea addán sámiide vejolašvuođa gullat sámegielat sáddagiid:

"In jáhke dán Suomas lihkostuvvat. Jos Suoma bealde geahččala seammaláhkai, de riikka bláđit čálligohtet várra, ahte dat lea oanehisjierpmágiid hoavrristeapmi."

Suomas sámegielat jeavddalaš radiosáddagat álge goittotge juo čakčat 1947. Searvebarggu lassin ovttat sápmelaččaid buorit oktavuođat Suoma radionjunnožiidda ledje váikkuheamin sámegiel sáddagiid álggaheapmái