Kotimaisen populaarimusiikin historia on myös sanataiteen ja taitavan sanomisen historiaa. Iskelmäsanoittajien ammattikunta on nostanut yleisön tietoisuuteen useita riimittelijöitä, joiden verbaalinen taituruus ja emotionaalinen osumatarkkuus ovat klassikkoluokkaa. Kupletista suomirokkiin kantava loppusoinnullinen perinne on pitkä, mutkitteleva mutta katkeamaton punainen lanka, joka nivoo suomalaista musiikkia yhdeksi tarinaksi. Sadan vuoden syke -sarjassa nostetaan valokuvaan joukko kotimaisen sanataiteen merkkimiehiä Repe Helismaasta Junnu Vainioon ja Saukista suosikkihumoristeihin. Reino Helismaa - Parooni ja jätkä (toim. Kalevi Pollari) Reino ”Repe” Helismaan elämäntyö muodosti tärkeimmän sillan varhaisen kuplettiperinteen ja modernin suomalaisen iskelmälyriikan välille. Toivo Kärjen suosittuihin sävelmiin kirjoitetut tekstit antoivat verbaalisen muodon kokonaiselle iskelmän aikakaudelle ja Repe Helismaasta tuli kotimaisen viihdeteollisuuden kiireisin sanataituri, kansan rakastama ja kriitikoiden karsastama reissumiesten runoilija. Saukki - satumaan salaisuus (Telle Virtanen) ”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa…”. Näihin säkeisiin kiteytyy paitsi suomalainen tango myös jotakin olennaista meikäläisestä sielun maisemasta. Kaipuun klassikoksi kasvaneen Satumaan sanoitti Saukki, alias Sauvo Puhtila, jonka kynästä irtosi pitkä liuta 1950-60-luvun Suomi-iskelmän avaintekstejä. Juha Vainio - sellaista elämä on (toim. Josper Knutas) Juha Vainio nousi suomalaiselle musiikkitaivaalle 1960-luvun murrosvuosien aikaan. Kotkassa syntynyt ja kaupungin viriilin musiikkikulttuurin koulima Vainio löi läpi sekä hupilaulujen esittäjänä että taitavana iskelmätekstien nikkarina. Vainiosta kehkeytyi paitsi rautainen ammattilainen, myös vahvalla omalla äänellä omia laulujaan esittänyt tulkitsija. ”Saiskos pluvan?”- huumorimiesten matkassa (Tero Liete) 1960-luvulla nousi esiin suomalaisten iskelmähumoristien uusi, hulvattomampi polvi. Martti ”Huuhaa” Innasen ja Jukka Virtasen tapaiset tekijät testasivat kansakunnan huumorintajua aiempaa rohkeammilla sanankäänteillä ja aihevalinnoilla. Hupilevyillä ja Spede-tuotannoilla ei voitettu välttämättä kunniamerkkejä, mutta ajastaan ja suomalaisuudesta ne sanoivat jotakin hyvin olennaista. ***