Suosikkimelodiat ovat tulleet Suomeen idästä, lännestä ja etelästä ja välillä ne on tuotu pukin kontissa. Joulukuussa Sadan vuoden syke-sarjan aiheena on neljä erilaista Suomeen heijastunutta evergreen-traditiota. Maantieteellisesti matkataan Italiasta Suomeen ja Pariisista Venäjälle. Kaiken keskellä on tietenkin joulu. Taivaan sineen - kun italianiskelmä valloitti Suomen (Osa 28, toim. Jake Nyman) 10.12. 2006. Kun helsinkiläinen torvisoittokunta levytti vuonna 1905 napolilaisen melodian O Sole Mio, se tietämättään istutti suomalaiseen viihdemaaperään tärkeän italialaisen idun. 1950-luvulla kipinä syttyi roihuavaksi rakkaudeksi ja tuhannen tanssilavan maa astui italoiskelmän aikaan. Come Prima, Maruzella, Volare, Lazzarella, Guaglione ja monet italalaismelodiat valloittivat sekä hittilistat että tanssivan yleisön sydämet. Ihastus ei jäänyt pelkäksi kaukorakkaudeksi: Suomi sai Umberto Marcatosta oman koti-italiaanon ja maamme lavoilla soitti lukuisia muitakin tummasilmäisiä hurmureita. Monet suomalaistähdet Laila Kinnusesta Olavi Virtaan löysivät italialaisista iskelmistä uransa keskeisiä menestyksiä. Mutta millainen oli 1950-luvun Suomi, joka ihastui italianiskelmään? Mistä hopeinen kuu sai lumovoimansa? Pariisin taivaan alla - lauluja rakkauden kaupungista (Osa 29, toim. Anneli Vehkoo) 17.12.2006. Pariisi on paitsi valon, rakkauden ja runouden myös ikivihreiden laulujen kaupunki. Kaupungin kadut, kahvilat ja ihmiskohtalot ovat antaneet sysäyksen lukuisille populaarimusiikin klassikoille. Pariisin boheemi kaupunkikulttuuri ja huvielämä on ikuistettu lukuisiin chansonin perusteoksiin. Millainen kaupunki vanhoissa lauluissa soi? Onko niissä kuvattu vanha Pariisi vielä olemassa? Valkea joulu - joulun ikivihreät (osa 30, toim Josper Knutas) 26.12.2006. Joka joulu tietyt klassiset sesonki-iskelmät pärähtävät soimaan kautta joulua viettävän maailman. Irvine Berlinin säveltämä Valkea joulu kohosi Bing Crosbyn laulamana kaikkien aikojen myydyimmäksi levyksi ja sen liepeillä joukko muitakin anglo-amerikkalaisia jouluiskelmiä aloitti maailman valloituksen. Mistä joulun ikivihreä viihdeohjelmisto on kotoisin? Kuka sävelsi joulun kestohitit? Alla venäläisen kuun - slaavilainen kaiho suomalaisessa iskelmässä (Osa 31, toim. Tero Heinänen) 31.12.2006. Venäläinen musiikkiperinteen vaikutus Suomeen on ollut pitkäkestoinen ja syvä. Moni suomalaisen iskelmän kansalliseksi ominaislaaduksi mielletty piirre onkin oikeasti lainaa idästä. Kahden mollikansan välillä on vahva sävelsilta, jota pitkin on kulkenut lukemattomia lauluja. Itäinen yhteys ulottuu vanhoista valssiromansseista miljooniin ruusuihin, Mandchurian kummuista lumivalkoisiin laivoihin. Slaavilaisen kaihon ja suomalaisen iskelmäsielun yhteyksiä tutkailee Tero Heinänen. ***